Kuvat nyt vähän nurinperisessä järjestyksessä, mutta eiköhän tästä tuo perusidea silti selviä! Maanantana pidettiin Hannan kanssa värjäyspäivä. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös kurkumalla värjäämistä. Uuttakin opittiin!!!
Sääntö numero 1. Jos värjäät vaatteita kurkumalla, pitää vaatteiden olla tahrattomia. Valkoisessa tunikamekossa, jonka värjäsin oli sekä näkyviä, että näkymättömiä tahroja. Tahrojen kohdalla väri sakeentui, eikä lopputulos ollut tasainen. Puhtaassa kankaassa tarttui kyllä erittäin hyvin & tuloksena oli kaunis väri!
Sääntö numero 2. Kurkuma tarttuu hyvin myös villasekoitelankoihin, mutta vaatii runsasta huuhtelua. Väriä irtosi vielä useiden huuhtelukertojen jälkeen. Mutta silti langasta tuli kauniin kirkkaan keltainen. Lankana tällä kertaa katian Pure Merino-Linoa, jossa 80% merinovillaa & 20% pellavaa.
Sääntö numero 3. Kurkumasta jää lankaan mausteinen tuoksu. Ei paha, eikä häiritsevä, mutta kuitenkin!
Sääntö numero 4. Varaa reilusti kurkumaa, sillä yhdellä pussilla et pitkälle pärjää. Itselläni kului kuvan maustepusseja 3, joilla värjäsin yhden tunikamekon & 500g lankaa. Yksi vyyhti meni jälkivärissä, mutta vaikka tämän jälkeen näytti, että väriä olisi ollut vielä jäljellä, niin siitä ei kuitenkaan enää lankaan asti riittänyt.
Sekä langat, että tunikamekko värjättiin kattilassa kuumentamalla / keittämällä. Kiinnityksessä käytettiin sitruunahappoa. Mielestäni väri kiinnittyi paremmin hapon avulla, vaikka ilmankin onnistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti